Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton syyspiirikokous vaatii hallitusta korjaamaan välittömästi hyvinvointialueiden rahoitusmallin, joka jättää alueet eriarvoiseen asemaan.
Nykyinen rahoitusmalli asettaa hyvinvointialueet eriarvoiseen asemaan, eikä ota huomioon niiden alueellisia eroja riittävän hyvin. Rahoitusmalli ei nykyisellään huomioi riittävästi pitkiä välimatkoja, harvaa asutusta eikä laajaa kausiasutusta.
Tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi kausiasutus rasittaa Etelä-Savon hyvinvointialueen (Eloisa) palveluja merkittävästi ja aiheuttaa miljoonien eurojen lisäkustannukset. Sen mukaan Etelä-Savon alueen väkiluku kasvaa kesäisin jopa 130 000:sta 175 000:een, kun alueen ulkopuolelta saapuu yli 45 000 kausiasukasta.
Vaikka avoterveydenhuollon ja päivystyksen käynnit on mahdollista laskuttaa kausiasukkaiden omilta hyvinvointialueilta, ensihoidon kustannukset jäävät lähes kokonaan hoitavan alueen maksettavaksi.
– On kohtuutonta, että Etelä-Savon kaltaiset alueet joutuvat pulittamaan omasta pussistaan kustannuksia, jotka koituvat vapaa-ajan asukkaille tarjotuista palveluista. Jos vapaa-ajan asukkaille tarjottua hoitoa ja turvaa ei huomioida rahoitusmallissa, se on pois alueen vakiasukkaiden palveluista, toteaa Etelä-Savon vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Lotta Tuominen
Lisäksi rahoitusmallia vääristävät virheelliset ja epäyhdenvertaiset diagnoositiedot. Koska suurin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta perustuu sairastavuuteen, tiedoissa olevat virheet johtavat siihen, että alueiden rahoitus on todellista tarvetta pienempi.
– Näitä tietojärjestelmien eroista johtuvia epäkohtia ei voida hyväksyä, sillä ne horjuttavat alueiden välistä yhdenvertaisuutta ja vääristävät rahanjakoa perusteellisesti, toteaa Etelä-Karjalan vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Katja Marova
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen mukaan alue joutuu vähentämään henkilökuntaa jo valmiiksi ohuesta organisaatiosta jopa 565 henkilötyövuoden edestä alijäämien kattamiseksi Tämä on hälyttävä esimerkki rahoitusmallin katastrofaalisista seurauksista.
– Hallituksen talouskuripolitiikasta juontuva liian tiukka alijäämien kattamisvelvollisuus pakottaa alueet tekemään päätöksiä, joilla on tavoiteltavia säästöjä mittavammat inhimilliset sekä taloudelliset seuraukset, Kymenlaakson aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Joona Mielonen kommentoi.
Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto vaatii:
- Hallitus korjaa välittömästi hyvinvointialueiden rahoitusmallin alueellisesti oikeudenmukaisemmaksi. Kausiasutuksen aiheuttamat todelliset kustannukset, erityisesti ensihoidon osalta, kohdennetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
- Sosiaali- ja terveysministeriö varmistaa diagnoositietojen luotettavuuden ja yhdenmukaisuuden kaikkien hyvinvointialueiden kesken, jotta sairastavuuteen perustuva rahoituskuva vastaa paremmin todellisuutta.
- Hyvinvointialueille taataan riittävä rahoitus julkisten peruspalveluiden turvaamiseksi. Sote-palveluissa heikosti toimivat perusterveydenhuollon palvelut heikentävät hoidon varhaista saantia, mikä lisää kustannuksia kalliimman erikoissairaanhoidon käytön lisääntyessä.
- Rahoitusmallin lyhytnäköiseen taloudenhoitoon johtavista talouskurimekanismeissa joustetaan, jotta alueet saavat peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevien toimien puremiseen riittävästi aikaa. Vain näin saadaan sote-palveluissa kestäviä säästöjä.
Alueellinen yhdenvertaisuus ei saa olla vain sanahelinää. Se vaatii konkreettisia tekoja rahoituksen tasaamiseksi.
Lisätiedot aluevaltuustoryhmien puheenjohtajilta:
Lotta Tuominen, Etelä-Savo, lh-lotta.tuominen@etelasavonha.fi, 050 403 0265
Joona Mielonen, Kymenlaakso, joona.mielonen@luottamus.kymenhva.fi, 050 530 9112
Katja Marova, Etelä-Karjala, ekaterina.marova@luottamus.ekhva.fi